Suvaitsevaisuutta ja vihapuhetta

Äitiys on herkkä asia, ainakin minulle. Se on jokaisen oma ja itserakennettava, jokainen äiti tekee päätökset ja valinnat oman tahtonsa mukaan. Kuten ajattelen, aina jokin on jonkun toisen mielestä väärin, joten teen reilusti miten itse haluan.

Edellisessä kirjoituksessa kirjoitin melko suoraan ja jonkun mielestä ehkä rumastikin esim. synnytykseen liittyvistä asioista. Tämän suvaitsevaisuuden multihyperajan keskellä haluan kuitenkin todeta, että minua tuntematta on kyse huumorista ja kaikessa kirjoittamassani on kyse minusta. En siis todellakaan halua millään lailla arvostella vaihtoehtoja ja sitä kautta toisten valintoja, vaikka jonkun mielestä kirjoitustyylini kertoisi niin. Kyse enemmänkin siitä, että yritän olla hauska ja epäonnistun siinä pahemman kerran :D

Ei ole minulta pois jos joku haluaa synnyttää altaaseen, synnytyksessä mukana doula vai lapsen isä, tai tuleeko lapsi syntymään synnytyslaulun saattelemana. En välitä, syöttääkö joku lapselle pelkkää pilttiä, käyttääkö pelkästään luomupuuvillaisia vaatteita, ei jää hoitamaan lapsia kotiin vaan palaa töihin, tai imettää mukulaa viisvuotiaaks asti. Tarkoitan, että me kaikki äidit, me valitsemme itse. Minä en ehkä ymmärrä jotain asiaa, mutta jos se toiselle on tärkeä, olkoon niin.

Raskausaika on jaksamista, pärjäämistä, tarpomista läpi määrätyn ajan joka päättyy jollain arvioidulla ajalla. Sen ajan kukin etsii keinot selvitä miten parhaiten vaan pystyy. Kaikkien äitien tarkoitus kuitenkin varmaan yleensä on vauva-aikana tutustua lapseensa ja selviytyä itselle ja lapselle sopivammalla tavalla sekä lopulta kasvattaa lapsestaan jonkunmoinen pärjäävä kansalainen. Siihen nämä ”nippeliasiat” vaikuttavat ylen vähän.

Olen melkoisen väsynyt tähän suvaitsevaisuuden kulttuuriin, jonka tiimoilta minutkin on kerran leimattu rasistiksi enkä näin ollen enää halua keskustella aiheesta kamalasti. Suvaitsevaisuus on joskus melkoista suvaitsemattomuutta ja se on muuttunut aika putkinäköiseksi. Nytkin jotenkin jäi vaan kaihertamaan, että ”voi kun kukaan ei nyt eikä tulevaisuudessa loukkaantuisi tekstiini”. Niin, no, sitä ei varmaan voi estää. Joku vetää herneen nenään joka tapauksessa. Mutta se rasistiksi leimaaminen kolautti pahasti sen kerran. Minun unelmamaailmassani kuitenkin kaikki ovat ystäviä ja kunnioittavat toisiaan.